Nasima Razmyar Ja Yritys: Kansanedustajan Linjaus Puhuttaa Yrityskenttää

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.) on noussut vahvasti esiin keskustelussa, joka koskee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja julkisen sektorin roolia elinkeinoelämän tukena. Elokuussa 2026 talouskasvun hidastuminen ja työllisyyskysymykset pakottavat poliitikot määrittelemään suhteensa yrityskenttään uudelleen. Razmyarin rooli SDP:n keskeisenä päättäjänä ja hänen linjauksensa yritysten kilpailukyvystä herättävät laajaa kiinnostusta niin yrittäjien kuin sijoittajien keskuudessa.

Poliittinen tausta ja elinkeinoelämän uudet rajapinnat

Nasima Razmyarin suhde elinkeinoelämään ja yrityksiin on muovautunut hänen pitkän poliittisen uransa aikana, erityisesti Helsingin apulaispormestarin tehtävässä. Helsingissä hän vastasi toimialoista, joilla oli suora yhteys kaupungin yritysyhteistyöhön, työllisyydenhoitoon ja elinkeinopolitiikkaan. Tämä kokemus on luonut pohjan hänen nykyiselle näkemykselleen siitä, miten valtio ja kunnat voivat tukea suomalaista yrittäjyyttä.

Apulaispormestarikaudellaan Razmyar näki läheltä, kuinka kaupungin infrastruktuuri, kaavoitus ja palvelut linkittyvät suoraan paikallisten yritysten elinvoimaan. Tämä kokemus on muovannut hänen lähestymistapaansa kansalliseen lainsäädäntöön. Hänen mukaansa vahva kumppanuus julkisen vallan ja yksityisten yritysten välillä on ainoa tapa varmistaa Suomen kilpailukyky globaalissa markkinatilanteessa. Erityisesti palvelualojen ja luovien alojen yritykset ovat olleet hänen agendallaan, sillä ne työllistävät merkittävän määrän nuoria ja maahanmuuttajataustaisia kaupunkilaisia.

Sosiaalidemokraattisessa talouspolitikassa yritystoiminta nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana, mutta Razmyar on korostanut erityisesti sosiaalisen vastuun merkitystä. Hänen mukaansa menestyvä yritys ei ainoastaan tuota voittoa omistajilleen, vaan luo kestävää työtä ja osallistuu yhteiskunnan kehittämiseen. Vuonna 2026 tämä keskustelu on kiihtynyt, kun yritysten vastuullisuusraportointi ja tiukentuvat ympäristökriteerit vaativat uudenlaista lainsäädännöllistä tukea.

Työvoimapula ja yritysten kasvun esteiden purkaminen

Suomalaiset yritykset kohtaavat edelleen merkittäviä haasteita osaavan työvoiman löytämisessä. Razmyar on profiloitunut poliitikkona, joka ajaa aktiivisesti kansainvälisen rekrytoinnin helpottamista ja prosessien suoristamista. Tämä teema on kriittinen erityisesti kasvuyrityksille (start-up-yritykset), jotka tarvitsevat nopeasti globaalia erityisosaamista menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla.

• Lupaprosessien sujuvoittaminen: Razmyar on vaatinut nopeampia käsittelyaikoja työperäiselle maahanmuutolle, jotta yksikään suomalainen yritys ei menettäisi kasvumahdollisuuksiaan byrokratian vuoksi.
• Kotimaisen työvoiman kohtaanto-ongelma: Koulutusjärjestelmän ja yritysten tarpeiden parempi kohtaaminen on hänen esityslistansa kärjessä.
• Alustatalous ja uudet yrittäjyyden muodot: Kevytyrittäjyyden ja itsensätyöllistäjien aseman parantaminen ilman, että perinteisen työlainsäädännön pohja murenee.

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat ilmaisseet huolensa sääntelyn lisääntymisestä. Razmyar on vastannut tähän kritiikkiin painottamalla, että sääntelyn tulee olla mahdollistavaa eikä rajoittavaa. Tavoitteena on luoda ennakoitava toimintaympäristö, jossa jokainen yritys voi investoida tulevaisuuteen ilman pelkoa äkillisistä veromuutoksista tai hallinnollisen taakan dramaattisesta kasvusta. Tämä tasapainoilu joustavuuden ja työntekijöiden oikeuksien välillä tekee Razmyarista keskeisen neuvottelukumppanin, kun eduskunnassa muotoillaan uusia työllisyys- ja elinkeinopaketteja loppuvuoden 2026 aikana.

Tulevaisuuden elinkeinopolitiikka ja loppuvuoden 2026 suunta

Kun siirrytään kohti syksyn 2026 budjettiriihiä ja tulevia lakihankkeita, suomalaisten yritysten verotus ja investointitukijärjestelmät nousevat poliittisen debaatin ytimeen. Razmyar on painottanut, että vihreän siirtymän investoinnit tarjoavat suomalaisille yrityksille miljardiluokan vientimahdollisuuksia. Valtion roolin on oltava näiden investointien mahdollistaja, ei jarruttaja.

Tulevissa budjettineuvotteluissa ratkaistaan myös valtionavustusten ja muiden tukitoimien kohdentaminen. Razmyarin mukaan painopisteen on oltava puhtaassa siirtymässä ja digitalisaatiossa. Ne yritykset, jotka pystyvät uudistumaan ja hyödyntämään uutta teknologiaa, tulevat olemaan vahvoilla. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että perinteisemmät toimialat tarvitsevat siirtymäaikaa ja tukea sopeutumiseen.

Yrityskentän on seurattava tarkasti, miten SDP ja Razmyar asemoituvat suhteessa yritysverotuksen uudistuksiin ja tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tukiin. Vaikka poliittisella kentällä on näkemyseroja keinoista, tavoite vahvasta ja kansainvälisesti kilpailukykyisestä suomalaisesta yrityksestä yhdistää päättäjiä yli puoluerajojen.