Rajavartiolaitoksen Kalusto Uudistuu Vauhdilla: Uudet MVX-valvontalentokoneet Ja Monitoimialukset Vahvistavat Suomen Rajoja 2026
Suomen itärajan ja merialueiden turvallisuusympäristön perusteellinen murros on ajanut Rajavartiolaitoksen historian mittavimpaan suorituskyvyn nostoon. Vuonna 2026 käynnissä olevat strategiset hankkeet – kuten vanhentuvien valvontalentokoneiden korvaaminen suorituskykyisillä suihkukoneilla ja uuden sukupolven monitoimialusten merikokeet – takaavat toimintavarmuuden muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
| Kalustoluokka | Nykyinen / Uusi kalusto | Hankkeen tila (2026) | Pääasiallinen tehtävä |
|---|---|---|---|
| Valvontalentokoneet | Bombardier Challenger 650 (MVX) | Käyttöönotto- ja testausvaihe | Alueellinen valvonta, ympäristövahinkojen torjunta |
| Ulkovartiolaivat | Turva-luokka & uudet vartiolaivat | Toimitukset ja merikokeet | Merellinen rajaturvallisuus, monitoimitehtävät, MÖT |
| Helikopterit | Super Puma (H215) & AW119 Koala | Elinkaaripäivitykset käynnissä | Meripelastus, valmiusryhmien siirrot, rajanvalvonta |
| Maavoimien kalusto | Esteaidan sensorigriidit & dronet | Operatiivisessa käytössä itärajalla | Maarajan aukoton valvonta, reagointi häiriöihin |
Merellä ja ilmassa: MVX-suorituskyky ja uudet ulkovartiolaivat
Rajavartiolaitoksen ilmailun lippulaivahanke, nimeltään MVX-hanke, saavuttaa kriittisen välitavoitteensa vuoden 2026 aikana. Vuosikymmeniä palvelleet Dornier 228 -potkuriturbiinikoneet tekevät tilaa kahdelle varustellulle Bombardier Challenger 650 -suihkukoneelle. Uudet lentokoneet tarjoavat moninkertaisen toiminta-ajan, suuremman lentonopeuden sekä nykyaikaisimman optisen ja tutkavalvontateknologian Itämeren ja pohjoisten alueiden valvontaan.
Merivartiostojen osalta suurin huomio kohdistuu kahden uuden ulkovartiolaivan toimituksiin. Uudet alukset korvaavat käytöstä poistuvat vanhemmat vartiolaivat (Uisko ja Tursas) ja muodostavat yhdessä VL Turvan kanssa Suomen merellisen suorituskyvyn rungon.
Uusissa laivoissa on huomioitu ympäristövahinkojen torjuntakapasiteetti, jäänmurtokyky sekä valmius tukea muita viranomaisia vakavissa poikkeusoloissa. Alusten energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys vastaavat samalla valtion tiukentuviin ympäristötavoitteisiin.
Teknologinen hyppy itärajalla: Dronet ja älykäs valvonta-aita
Merialueiden ohella itärajan valvontatekniikka on käynyt läpi täydellisen digitaalisen murroksen. Rakennettava esteaita ei ole pelkkä fyysinen este, vaan se toimii alustana kehittyneelle valvontateknologialle.
- Sensorit ja lämpökamerat: Aitaverkon yhteyteen integroitu liike- ja lämpöilmaisinteknologia mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitämisen tilannekeskuksissa.
- Miehittämättömät ilmailujärjestelmät (UAV): Rajavartiolaitos on integroinut operatiiviseen toimintaansa autonomiset ja kauko-ohjattavat dronet, jotka kykenevät jatkuvaan partiointiin haastavissa sääolosuhteissa.
- Taktiikka ja mobiilisuorituskyky: Maastokelpoisen ajoneuvokaluston ja taktisten varusteiden päivitykset takaavat partiomiesten nopean reagointikyvyn sähköisten hälytysten sattuessa.
Nämä teknologiset investoinnit vähentävät rutiininomaisen partioinnin tarvetta maastossa ja mahdollistavat resurssien kohdentamisen nopeasti sinne, missä uhka tai raja-alueen loukkaus havaitaan.
Rajavartiolaitos luovutti vartiolaiva Tursaan Merivoimien käyttöön ...
Tulevaisuuden näkymät: Rajaturvallisuuden suorituskyky vuoteen 2030 asti
Kaluston uudistaminen ei palvele pelkästään kansallisia tarpeita, vaan se on tiivis osa Nato-yhteensopivuutta ja EU:n ulkorajavirasto Frontexin yhteistyötä. Suomen Pohjois-Kalotin ja Itämeren erikoisolosuhteet vaativat kalustolta suorituskykyä, jota harvoilla muilla jäsenmailla on tarjota.
Meneillään olevat kalustohankinnat turvaavat Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset pitkälle 2030-luvulle. Tulevina vuosina painopiste siirtyy hankittujen järjestelmien saumattomaan integrointiin, tekoälypohjaiseen tilannekuva-analyysiin sekä henkilöstön kouluttamiseen uuden ajan high-tech-kaluston käyttöön.
