Rajavartiolaitoksen Uudet MVX-valvontalentokoneet Häämöttävät Horisontissa – Turvallisuuskriittinen Hanke Etenee Aikataulussa

Suomen Rajavartiolaitoksen historian merkittävin lentokaluston uudistus, MVX-hanke, on saavuttanut kriittisen virstanpylvään tänään 10. elokuuta 2026. Vanhentuvat Dornier 228 -koneet korvaava Bombardier Challenger 650 -pohjainen järjestelmä on parhaillaan siirtymässä intensiiviseen operatiiviseen testausvaiheeseen, mikä vahvistaa Suomen kykyä valvoa rajojaan ja merialueitaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Uusien koneiden integrointi osaksi kansallista puolustusjärjestelmää ja NATO-yhteistyötä on keskeinen osa loppuvuoden 2026 strategisia tavoitteita.

Vanhentuvista Dorniereista huippumoderniin monitoimialustaan

Rajavartiolaitos on operoinut kahta Dornier 228 -valvontakonetta aina 1990-luvun puolivälistä saakka. Vaikka koneita on modernisoitu vuosien varrella, niiden suorituskyky, toiminta-aika ja sensoriteknologia eivät enää vastaa vuoden 2026 vaatimustasoa. Itämeren turvallisuustilanteen kiristyminen ja hybridivaikuttamisen uhka ovat korostaneet tarvetta alustalle, joka kykenee pitkäkestoiseen valvontaan ja reaaliaikaiseen tiedonvälitykseen.

Valinta kohdistui Bombardier Challenger 650 -liikesuihkukoneeseen, jonka Sierra Nevada Corporation (SNC) on varustanut huippuluokan sensoreilla. Toisin kuin edeltäjänsä, uusi MVX-kone tarjoaa huomattavasti suuremman nopeuden ja pidemmän toiminta-ajan, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin koko Suomen laajuisella vastuualueella. Koneet on suunniteltu toimimaan vaativissa sääolosuhteissa, ja niiden sensorivarustus sisältää muun muassa tarkan AESA-tutkan, korkearesoluutioisia lämpökameroita sekä kehittyneitä elektronisen tiedustelun järjestelmiä.

Tämä teknologinen harppaus ei ole ainoastaan varustelukysymys, vaan elinehto tehokkaalle rajavalvonnalle. Uusi kalusto mahdollistaa merellisten öljyvuotojen havaitsemisen entistä tarkemmin ja kaukaisempaa, mikä on kriittistä Itämeren herkän ekosysteemin suojelemiseksi. Samalla koneet toimivat liikkuvina johtokeskuksina vaativissa pelastusoperaatioissa.

Teknologinen ylivertaisuus ja reaaliaikainen tilannekuva Itämerellä

Uusien valvontalentokoneiden sydän on niiden kyvyssä tuottaa ja jakaa dataa. Elokuussa 2026 alkaneet järjestelmäintegraatiot varmistavat, että koneiden keräämä tieto siirtyy viiveettä niin Rajavartiolaitoksen omille johtokeskuksille kuin Puolustusvoimille ja muille viranomaisille. Tämä "multi-mission" -kyky tarkoittaa, että yksi ja sama kone voi saman lennon aikana suorittaa rajavalvontaa, etsiä kadonnutta pienvenettä ja analysoida meriveden laatua.

Keskeisiä teknisiä ominaisuuksia, jotka on integroitu vuoden 2026 aikana:

• AESA-valvontatutka: Mahdollistaa pientenkin kohteiden havaitsemisen satojen kilometrien päästä kaikissa sääolosuhteissa.
• Satelliittiyhteydet: Varmistavat katkeamattoman datayhteyden myös kaukana merellä tai pohjoisimmassa Lapissa.
• Erikoisvarustelu pelastustehtäviin: Koneista voidaan pudottaa pelastuslaitteita, kuten pelastuslauttoja, suoraan hätään joutuneille.

SNC:n tekemät muutostyöt ovat olleet massiivisia. Koneiden runkoon on tehty muutoksia sensoreiden ja kameroiden asentamiseksi, ja sisätilat on muunnettu nykyaikaisiksi operaattorityöpisteiksi. Henkilöstön koulutus on ollut käynnissä läpi vuoden 2026, ja lentomiehistöt ovat harjoitelleet uuden suihkukonekaluston ominaisuuksia simulaattoreilla ja tyyppikoulutuksissa.

Operatiivinen valmius ja tulevaisuuden näkymät 2027–2030

Vaikka ensimmäinen kone on jo Suomessa testauskäytössä, MVX-hankkeen täysi operatiivinen valmius saavutetaan vaiheittain. Syksyn 2026 aikana keskitytään erityisesti sensorijärjestelmien kalibrointiin Suomen erityisissä olosuhteissa, kuten syysmyrskyissä ja pimeydessä. Toisen koneen toimitus on aikataulutettu loppuvuoteen, ja tavoitteena on, että molemmat koneet ovat täydessä valmiudessa vuoden 2027 alkupuolella.

Rajavartiolaitoksen ilmatoiminta on murroksessa, jossa lentokoneet ja miehittämättömät ilma-alukset (UAV) täydentävät toisiaan. Vuoden 2026 strategiassa on painotettu MVX-koneiden roolia "emokoneina", jotka voivat koordinoida laajempia valvontaoperaatioita, joissa hyödynnetään myös droneja. Tämä integroitu lähestymistapa takaa, ettei Suomen rajoille tai merialueille synny valvonta-aukkoja.

Hankkeen kokonaiskustannus on noin 163 miljoonaa euroa, mikä sisältää koneiden lisäksi järjestelmät ja ylläpidon. Investointi on nähty välttämättömäksi, jotta Suomi kykenee täyttämään velvoitteensa osana NATO:n pohjoista ulottuvuutta. Kun Dornier-kalusto lopulta poistuu käytöstä, Suomella on käytössään yksi maailman moderneimmista merivalvontajärjestelmistä, joka palvelee maata pitkälle 2040-luvulle saakka.