Rajavartiolaitoksen Lentokone Uudistuu: Uudet MVX-valvontalentokoneet Turvaavat Suomen Rajoja
Rajavartiolaitoksen lentokonekaluston suurin sukupolvenvaihdos vuosikymmeniin on käynnissä. Suomen muuttunut turvallisuusympäristö ja Itämeren kasvanut valvontatarve ovat nostaneet Rajavartiolaitoksen lentokoneet kansallisen suorituskyvyn keskiöön. Uudet, suihkumoottorikäyttöiset monitoimikoneet korvaavat pitkään palvelleet potkuriturbiinikoneet ja tuovat merkittävän suorituskykyloikan niin rajaturvallisuuteen, meripelastukseen kuin ympäristövahinkojen torjuntaan.
| Ominaisuus | Poistuva kalusto (Dornier 228) | Uusi MVX-malli (Challenger 650) |
|---|---|---|
| Lentonopeus | n. 430 km/h | n. 850 km/h |
| Toiminta-aika | n. 4–5 tuntia | Yli 8 tuntia |
| Enimmäislentokorkeus | n. 7 600 metriä | n. 12 500 metriä |
| Sensorijärjestelmät | Päivitetty analoogis-digitaalinen | Täysin integroitu monisensorijärjestelmä |
| Tehtäväalue | Lähialueet ja rannikko | Koko Suomi, Itämeri ja Arktiset alueet |
Dornier-aikakauden päätepiste: Miksi Suomen raja tarvitsee suihkunopeutta?
Rajavartiolaitoksen lentokoneet ovat vuosikymmenten ajan muodostaneet Suomen merialueiden ja itärajan ilmavartioinnin selkärangan. Vuodesta 1995 alkaen palvelleet Dornier 228 -koneet ovat saavuttaneet elinkaarensa pään, eikä niiden suorituskyky enää vastaa Natoon kuuluvan rajavaltion vaatimuksia.
Hankittava suihkumoottoripohjainen rajavartiolaitos lentokone -ratkaisu tarjoaa yli kaksinkertaisen lentonopeuden ja toiminta-ajan vanhaan kalustoon verrattuna. Tämän ansiosta Turun Vartiolentolaivueen ja muiden tukikohtien reaktiokyky paranee ratkaisevasti. Koneet kykenevät nousemaan korkeammalle, mikä laajentaa optisten ja tutkajärjestelmien kantamaa merkittävästi. Nykyaikainen tutkatekologia mahdollistaa satojen kilometrien päässä olevien kohteiden tarkan seurannan säästä riippumatta.
Ympäristövahinkojen torjunnasta ilmatilavalvontaan – Uuden kaluston monipuoliset tehtävät
Tuleva rajavartiolaitoksen lentokone ei ole pelkästään valvontaväline, vaan monipuolinen tiedustelu- ja komentokeskus ilmoissa. Koneet varustetaan kehittyneellä optroniikalla, Lidar-laitteistoilla sekä satelliittiyhteyksillä, jotka välittävät reaaliaikaista tilannekuvaa suoraan muille viranomaisille.
Koneiden keskeisimmät suorituskyvyt jakautuvat usealle kriittiselle sektorille:
- Merialueiden ja kriittisen infrastruktuurin valvonta: Pinta-alusten, vedenalaisen infrastruktuurin sekä pimeiden alusten (AIS-transponderi sammutettuna) havaitseminen Itämerellä.
- Raja- ja ilmatilaturvallisuus: Luvattomien rajanylitysten ja hybridivaikuttamisen seuranta itärajalla tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
- Ympäristövahinkojen havaitseminen: Öljypäästöjen sekä muiden kemikaalivahinkojen varhainen tunnistaminen ja torjunta-alusten ohjaaminen alueelle.
- Vaativat meripelastustehtävät (SAR): Pitkän kantaman etsintälennot haastavissa sääolosuhteissa, pelastuslauttojen pudotuskyky sekä koordinointivastuu suuronnettomuuksissa.
Amerikka-kytkös vahvistuu rajoillakin - Rajavartiolaitos on valinnut ...
MVX-hankkeen aikataulu ja tulevaisuuden näkymät Itämeren turvallisuuskentässä
Uusien valvontalentokoneiden käyttöönotto ja modifiointityöt edestyvät vaiheittain kohti täyttä operatiivista valmiutta. Lentokaluston muutostyöt käsittävät vaativia rakenne- ja järjestelmämutaatioita, joissa lentokoneen runkoon integroidaan tutkakupuja, suuria valvontaikkunoita sekä erikoisantenneja.
Operatiivisen toiminnan käynnistyessä Suomi saa käyttönsä yhden Pohjois-Euroopan suorituskykyisimmistä siviili- ja rajaturvallisuuden ilmatilavalvontajärjestelmistä. Saumaton yhteistyö Pohjoismaiden ja muiden Nato-liittolaisten kanssa takaa sen, että Rajavartiolaitoksen lentokoneet pystyvät muodostamaan aukottoman tilannekuvan koko Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen turvallisuusympäristöstä.
